Leppoisa sunnuntai Ystadissa

Sunnuntaina jatkoimme matkaa Simrishamnista aikaisin aamulla🥱 Ehkä lauantai-illan viileä merikylpy oli liian virkistävä, ja yöllä ei uni ollut oikein syvää. Ja kun piti nousta, niin sitten olisikin väsyttänyt. Ajattelin, että jos vain jatkaisin unia, kyllä kai se mies siellä yksinkin pärjää😴 Hetken päästä alkoi mieletön keikunta ja sänky teki sellaista vatkausliikettä, ettei nukkumisesta tullut mitään. Meressä oli kova merenkäynti, aallokkoa riitti. Kaikki mikä ei ollut kunnolla hyllyssä lensi lattialle tai mihin vain. Induktioliesikin oli valunut telineestä sohvalle. Täytyi järjestellä tavaroita paikalleen paremmin ja yrittää pysyä pystyssä. Suojelin nukkuvien poikien päät tyynyillä ja irtopatjoilla, jos vielä jotakin sattuu lentämään.

 

Siinä mietin, että saankohan puuron pysymään kattilassa, vai täytyykö tyytyä jo vähän kuivahkoon ruisleipään. Merenkäynti vähän rauhoittui ja sain puuron keitettyä ja herättelin pojat syömään. Pakko syödä aina yhtaikaa, että on suunnilleen samaan aikaan uusi nälkä. Se on aina huippu tunne, kun saa miehistön vatsat täytettyä☺️

Istuskelimme kannella ja katselimme varjolentäjiä. Aloin jo jossain vaiheessa suunnitella päivän ruokaa, niin mies sanoikin, että turha sitä ruokaa on täällä merellä laittaa, kun kohta rantaudumme😳 Jos joku hyöty on rikkoutuvilla laitteilla, niin se, että välillä pääsee päiväsaikaan rantaan😅 Hän oli menossa ostaman invertteriä Ystadista, joten pääsimme viettämään ihanaa, hellepäivää maan kamaralle 😎👍🏻 

Rantamaisema muuttui nummimaiseksi, uutta silmille🤩

Varjolentäjiä lähti lentoon rannan töyräältä. Mukavaa ajanvietettä seurata heidän lentoja🤗

Ystadin satama oli iso ja veneitä satoja. Onneksi olin napannut tämän kuvan ennen kaupungille lähtöä, niin osasin sen perusteella löytää veneelle😅 Jäin muista jälkeen, ja yhtäkkiä satamassa hoksasin, ettei mitään mielikuvaa veneen paikasta. 

Katukuva on taloineen  ja kukkineen hyvin värikäs🤩

Tätä tiilirakentamisen tyyliä oli jo Simrishamnissa ja yritin selvittää, mikä tyyli se on. En löytänyt mitään valaisevaa tietoa. Useat samantyyppiset kuvat, jotka löytyivät olivat Saksasta, joten olisikohan jotain saksalaista tiilirakennustyyliä. Ruotsalaisissa kaupungeissa on paljon hyvin säilyneitä vanhoja rakennuksia, joita on mukava ihmetellä 🤩

Sankta Maria Kyrka oli jykevän kaunis sisältä ja ulkoa🤩

Kirkko oli hyvin massiivisesti sisustettu ja koristeellinen. 

Kauniita vanhoja tiilirakennuksia🤩 

Jätskitauko torilla 😛

Tiiltä ja hirttä🤗 Hirrestä kuviot ja tiilejä väliin. Elävää rakennuspintaa🤩

Rakennettu vuonna 1910, siinä saanut rauhassa olla🤗

Idyllinen taide- ja käsityökauppa☺️ mukava kierrellä ja ihastella ihmisten luovaa kädenjälkeä 🤩

Kaupan piha oli kaunis ja tunnelmallinen🤩 Minä unohdun näihin haaveeksimaan☺️ ja  herään yhtäkkiä huomaamaan, että missähän muut ovat😅 

Elämässä on hyvä pysähtyä ja katsella kaunista, se lisää mielen hyvinvointia 🤩 ja silmät lepää!

Päivän lopuksi hiekkakakkuja rannalla. Rannalla haisi ummehtunut löyhkä, minun mielestä voimakas merentuoksu, mutta poikien mielestä ripuli😂 tämän vuoksi ei menty uimaan. .

Pojat tekivät hiekkakakkuja ja minä soittelin äidilleni🥰 Vaihdoimme kuulumisia ja ihmettelimme, kuinka hyvin äänet  kuuluivat. Ihanaa oli kuulla äidin ääntä ja vanhempien kuulumisia🥰🥰.

On ilta taas ja päivän pää, mua pientä väsyttää🥱
Tuossa laituria pitkin kävelin ja katselin veneiden mastoja, ja ehdin ajatella, että onkohan meillä kaikista heiveröisin😅 Ei ollut👍🏻 Melkein voisi sanoa, että jykevin💪🏻 Kyllä sen pitäisi kestää kaiken maailman tuulet ja tuiverrukset 🙏🏻