Rendsburgista Ruotsiin

Kävimme myöhäisellä iltakävelyllä Rendsburgin satamassa, kun saavuimme sinne tiistai iltana (9.7).

Paluumatkalla on oltu merellä useampi päivä kerralla. Tällöin välipäivä satamassa on tuntunut entistäkin mukavemmalta. On ollut mukava nukkua läpi yön heräämättä vahtivuoroon ja nauttia aamupala kaikessa rauhassa. Kävimme päivällä katselemassa Rendsburgin kaupunkia. Täältä olen tehnyt postauksen jo menomatkalla, mutta vielä muutama kaunis kuvakulma kaupungista.

Vanhaa rakennuskantaa on säilynyt katukuvassa, mikä luo tunnelmaa ja kukkia oli laitettu kauniisti katujen varsille. Näistä näkymistä ei voinut muuta kuin nauttia☺️

Kaupungissa on paljon vihreyttä, puistoalueita ja luonnontilassa olevia alueita. Ihana lampikin näkyy kuvassa 💙 Paljon isoja lehtipuita oli kaikkialla.

Rendsburgin katukuvaa 🤩

Ihanaa vihreyttä💚 Kesän tuntu tulee vihreydestä! Meitä suosittiin myös lämpimällä säällä💛

Edelleen kuvista voi huomata vanhoja rakennuksia, vihreyttä ja kukkia💛

Satama oli aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Sieltä oli lyhyt matka isoihin ruokakauppoihin myös. Saksan ruokakaupoista alkoi olla jo laajemmat valikoimat ja löytyä tutunoloisia tuotteita.

Satamassa oli siistit huolto- ja sosiaalitilat. Suihku toimi euron kolikoilla. Naisten suihkussa eurolla sai suihkutella riittävästi, mutta miesten puolella joissakin suihkuissa ei ollut tullut kauan lämmintä vettä yhdellä eurolla. Pyykkiä ei pesty tällä kertaa, mutta menomatkan kokemuksella voi sanoa, että se onnistui täällä hyvin. Täällä oli myös kuivaustelineet eli ei tarvi välttämättä kuivata pyykkiä kuivurissa. 

Kaunis taulu ja veneessä tuttuja värejä.

Torstaina aamulla jatkoimme matkaa Kielin kanavassa.

Kanavassa oli liikennettä, ruoppausvenettä ja rahtialuksia. Hyvin jäi tilaa kuitenkin edetä. Oikeassa laidassa on huviveneiden kaista🤗

Välillä kanavan poikki seilasi lautta, ja tarvittaessa sen menemistä täytyy odotella, mutta myös lautat odottelevat rannassa sopivaa väliä mennä yli.

Kielin kanavan rannoilla näkyi myös jo kypsän näköistä viljaa 💛

Kielin kanavan sulkuportti saavutettu jälleen🤗 Nyt meidän täytyi odotella lähemmäs kaksi tuntia, että pääsimme sulkuun. Sulkuun ei ole mitään selkeää jonotusjärhestystä huviveneiden osalta. Sinne näytettiin menevän periaatteella, kuka ehtii ensimmäisenä 😳 Toimiminen sulkuporttien sisällä sujui ongelmitta, melkein jo rutiinilla😅 Rauhallisuus on valtttia! Sulussa ei tarvi pitää kiirettä, siellä on ihmiset valvomassa, että jokainen vene on kiinnitetty. Tämän jälkeen soi kello, jonka jälkeen vesi säädetään sopivaksi, ja sitten voikin jo irroittaa köydet ja edetä sulusta merelle.

Kiinnittäydyimme portin suulla sivulaituriin odottamaan ja saimme kylkeen kiinni kaksi hollantilaista venettä. Vaihdoimme heidän kanssa ajatuksia veneistä ja purjehduksesta🤗

Kielin kanavan jälkeen saimme ihastella pitkään Saksan rannikkoa. 

Heti Kielin kanavan jälkeen meitä vastaan tuli kaksi suomalaista venettä, joista toisen kanssa juttelimme VHF- radion välityksellä. He olivat vuorostaan matkalla kohti etelää. Turvallista matkaa heille valtamerien tuiverrukseen🤗

Hyvin eteni suomalainen purjevene 💙.

Meillä matka jatkui aurinkoisessa säässä kohti Ruotsia. Tarkoitus oli olla yksi yö merellä taas. 

Vahtivuorossa seurataan tarkkana, että vene kulkee suunniteltua reittiä. Autopilotti ohjaa venettä, mutta sen toiminta vaatii vahtimista. Ja kaikki käännökset on tehtävä itse. Usein myös vene alkaa puoltamaan autopilotti ohjauksessa ja vaatii kääntämistä reitille takaisin. 

Pääsimme jonkin verran purjeilla, mutta oli myös vastatuulta ja moottorilla ajoa. 

Pari hyljettä nähtiin, mutta delffiinejä on turha enää bongailla.

Itämerellä hymyillään auringon kanssa kilpaa. Voi sanoa, että olen reissun aikana kehittynyt purjehduksessa, mutta edelleen todistuksessa lukisi isoin kirjaimin: TARVITSEE VAHVAA TUKEA! Ehkei kuitenkaan auttavasti heikko😁  Mutta ei minulla sinänsä tämän asian kanssa mitään kiirettä ole itsenäiseksi tai erinomaiseksi kehittyä, kunhan osaan olla hyvänä apuna. Pelko ja jännittäminen ovat pahimpia oppimisen estäjiä😞 Mutta joka tapauksesa olen nauttinut kaikista reissun tarjoamista oppimuskokemuksista☺️ Paluumatkalla olen erityisesti keskittynyt purjeiden säätelyyn niin, että niistä saisi parhaimman hyödyn. Säät olleet vain niin epävakaisia, että tuulta on annettu joko liiaksi tai ei ollenkaan😳 Ihan viime päivinä säät ovat alkaneet tasoittua ja ennustukset alkaneet pysyä samoina pitempään. 

Torstai ilta oli selkeä ja taivaan värit antoivat parastaan🤩

Olin poikkeuksellisesti vahtivuorossa auringon laskeutumisesta puoleen yöhön🥱

Saimme edetä laivaväylän reunassa rauhassa ja ihailla ohimeneviä laivoja illan hämärässä. Kaikki alukset alkoivat näyttää kummasti sinivalkoisille😄

Ilta hämärtyi, mutta olihan kello jo lähemmäs 23. Kaunis puolikuu valaisi siltaa veteen🤩 Tässä vaiheessa sain jo pitää silmiä väkisin auki, ajatus alkoi jo käydä hitaasti. Onneksi pääsin jo kohta pitkäkseen😴 Niin intensiivisesti seurasin menoa kartalla ja merellä, että näin unta auton ohjaamisesta samalla periaatteella. Unessa ohjasin autoa katsomalla karttaa, ja yhtäkkiä huomasin olevani vihreällä aluella kaukana reitistä 😨 Hui, olemme ojassa tai nurmikolla! Yritin saada autoa takaisin reitille painelemalla kaikkia nappeja ja väänsin sellaista mustaa vipua (samanlaista kuin veneessä on sähkökaapissa😅) Ei siitäkään sammunut auton meno, lopulta otin pistorasiasta johdon pois niin auto pysähtyi😅 Miehelle kerroin uneni myöhemmin, niin meinasi, että voikohan minua päästää enää auton rattiin🤪 Ehkä puolen vuoden autotta oleminen ei vielä ole ruostuttanut ajotaitoja, toivottavasti 😁

Aamulla heräsin kello neljä hitaasti 😵 Tein eväät kannelle yövahdille ja lähetin hänet nukkumaan. Aamun aurinko väreineen oli taas jotain ihmeellisen kaunista🤩

Nyt emme poikenneet Tanskaan, mutta Tanskan valkoiset kalliot siinsivät jo kaukaa. Auringon valo osui kauniisti kallioihin, mutta ei sitä saanut kuvaan vangituksi.

Rahtialuksia, sinivalkoisia 🤩 eteni omilla laivaväylillään. 

Tanskan kalliot näkyivät todella kaukaa selkeällä säällä, niitä pystyi hyvin pitämään kiintopisteenä.

Saavuimme Ruotsin Ystadiin perjantaina iltapäivällä. Kaupunki oli meille jo menomatkalta tuttu. Pidimme siellä yhden välipäivän ja hyvin sateisen sään vuoksi emme kierrelleet kaupunki kovin kauaa, vain ruokakaupan matkan ajan. Sateella oli hyvä siivota venettä, leipoa pullaa 😋 ja valmistaa ruokaa pakastimeen. Ystadin kaupunki näytti hyvin kauniille myös sateisena päivänä. Olen tehnyt kaupungista postauksen menomatkalla. 

Ystadin satama oli rauhallinen ja hyvin toimiva ja palveleva satama. Miesten suihkuissa ei ollut omia suihkukoppeja, mikä häiritsi meidän venekunnan miehiä. Naisten puolella oli suihkuissa kopit ja suihkuverhot toivat yksityisyyttä. Suihkusta piti täälläkin maksaa erikseen, kymmenen kruunua neljän minuutin suihku.
 Satamassa oli myös kaksi muuta suomalaista venekuntaa. Oli mukava jutella heidän kanssaan ❣️

Satama oli jo kello 23 aikaan hiljainen ja uinuva. Sunnuntai aamuna jatkoimme taas matkaa kohti SUOMEA💙

Miniä ja Jättiäkin jo hymyilyttää😘😘 Kotimaa tuoksuu kuonoihin🤗