Biskajan pyörityksessä

Ennen Biskajan ylitystä ajattelin, että nyt nautitaan. Viimeinen pitkä ylitys tällä matkalla ja sopivan pituinen, korkeintaan kolme vuorokautta. Se tuntui monen pitkän ylityksen jälkeen oikeasti lyhyeltä. Ja menisi vaikka samoilla silmillä😵 Saimme vielä lähtiäisiksi ihailla ilotulitusta 🤩

Pojat ovat hyvin jaksaneet pitkät ylitykset. Ainoat ongelmat ovat vain tylsyys ja paikallaan olo. Ymmärrän, kun itsellä nämä samat asiat raskauttavat matkaa. Olemme kyllä sitäkin ihmetelleet, kun toisaalta aika kuluu yllättävänkin nopeasti. Ehkä tylsyys hetkittäin kuuluu asiaan, ja tylsien hetkien ratoksi olemme pelanneet, leikkineet esimerkiksi esineiden kätkemistä ja keskustelleet. Minä jumppaan ja pakotan 🫢 muitakin mukaan. Parhaita hetkiä ovat, kun näemme merellä delffiinejä, valaita, hyppiviä kaloja. Kyllä poikia jonkin verran huolettaa, jos tuulet eivät ole ennusteiden mukaisia tai merenkäynti yltyy, mutta eivät ota sitä samalla tavalla stressiä kuin minä. Keskustelut pelosta helpottavat kaikkien mieltä. Pojat lähinnä ärsyyntyy, jos matka syystä tai toisesta pitkittyy. He ovatkin tästä syystä hyvin innokkaita säätelemään purjeita niin, että ne varmasti ottavat maksimihyödyn tuulesta ja matka etenee. Voi sanoa, että koko venekunnan mieliala on kytköksissä tuuleen, jos saadaan hyvää tuulta niin kyllä naurattaa😄 Pojista nuorin alakouluikäinen elää veneessä oikeastaan samaa elämää kuin missä tahansa muuallakin. Häntä ei vaivaa pahoinvointikaan, ja on hyvä keksimään tekemistä myös muille veneessä. Ruokaa täytyy olla kasvaville pojille koko ajan ja hyvin monenlaista, kun meri pahoinvointi aiheuttaa kyllästymistä samoihin ruokiin. Mikä maistuu nyt, ei maistu huomenna😁 Lasten kanssa purjehtiville voin sanoa, että täytyy varata mukaan hyvä mielikuvitus ja monenlaista tekemistä: kirjoja, pelejä, sarjakuvia, leluja, paperia, kyniä, värikyniä. Ennen kaikkea iso annos hyvää huumoria 😃 Melllä olisi jo aineksia paksuun vitsikirjaan otsikolla: Kanavitsit- kana ja kukonpojat  KANArian saarella. Saa nähdä, julkaistaanko😂

Kuvassa ihailemme auringonlaskua ja hyppiviä delffiinejä 🤩

Biskajasta kerrotaan hurjia tarinoita, ja alan jo uskomaan niihin. Ainakaan sääennusteet eivät pitäneet Biskajalla paikkansa. Ensimmäisen päivän saimme hyvää sivuvastaista tuulta ja etenimme hyvin. Mielialat olivat korkealla ja matkasimme jo tuulen siivin jos kuin pitkälle Englamnin kanaala. 

Tässä vaiheessa matkasta ei voinut kuin nauttia 🤩 Hyvä tuuli ja pursi kulki ja aurinko paistoi ☀️ kuvassa taitaa olla pilvessä.

No sitten ensimmäisenä ylitysyönä heräsin purjeen lepatukseen, mikä kuulosti siltä, että menemme liian vastatuuleen. Siitä jo arvasi, että tuuli on kääntynyt ja kohta moottori pärähti jo käyntiin. Eihän sen vastatuulen vielä pitänyt tulla kuin korkeintaan vuorokauden päästä😞 En saanut enää unta ja kipusin kannelle vahtivuoroon. 

Kuu loisti melkein täytenä jokaisena yönä 🤩 Yöllä ei oikein tuulen suunnan yllättävälle vaihtumiselle voi tehdä muuta kuin jatkaa suunniteltua reittiä eteenpäin moottorin avulla. Se oli outoa, että merelle viestinä saadut sääennusteet edelleen ennustivat sivutuulta ja kuitenkin tuuli vastaan. Täytyi odotella päivänvaloa ja seuraavia ennusteita ennen kuin alkaa tehdä muutoksia suunniteltuun reittiin. Yllättäen alkanut vastatuuli masensi mielen mustaksi ja jo vähän kapinoi, miksi tuuli niin harvoin muuttuu parempaan suuntaan😞

Mielellään olisi vetänyt purjeet ja kyllä niitä toiveikkaana yritettiin joka välissä kiskoa, mutta ei niistä juurikaan ollut apua. Reilun vuorokauden puksuttelimme vastatuuleen moottorilla 😞 Ei kannattanut alkaa ryssimään, kun ei tiennyt milloin tuuli vaihtaa suuntaa, kun ennusteet kertoivat mitä sattuu.

Matkaa oli vielä lähes 200 mn. Ja ei tietoa mitään tulevista tuulista. Se oli lohduttavaa, että melkein koko ylityksen näimme ympärillä tai kartassa muita aluksia. 

Tuuli tuli välillä suoraan vastaa ja tässäkin sellaisesta suunnasta, ettei sitä vastaan mennä kuin moottorilla tai ryssimmällä eli mutkittelemalla reitillä eestaas.

Aalto oli koko ylityksen ajan kohtuullinen, mikä helpotti matkan etenemistä. Tässä vaiheessa ajattelin, että otetaan ilo irti sitten tasaisesta moottorikyydistä ja jumppasin kannella monta tuntia putkeen. Pojat leikkivät piilosta ja remusivat veneessä kuin sisätiloissa maan kamaralla. Yritimme epävarmasta tilanteesta huolimatta pitää iloa yllä😄 

Keskiviikkona päivällä yllättäen tuuli kääntyi sivuvastaiseksi ja saimme pitkään edetä purjeilla. Voi, että taas oli riemu ylimmillään 😅

Kalastusaluksia pyöri joka puolella 100 mn ajan satamaan saakka. Lisäksi oli hyvin sumuista, vahtivuorossa sai olla tarkkana tähystämässä koko ajan.

Torstai vastaisena yönä alkoi näkyä jo Ranskan valoja kuun taustalla🤩 kyllä helpotti, että vaivalloinen matka alkoi olla kohta takana. Mantereen näkeminen tuo helpotusta🤗 sitähän voi hätätilanteessa, vaikka uida rantaan🤪 Torstaina oli heikko takatuuli ja purjeavusteisesti moottorilla saavuimme satamaan torstai päivällä. Myötävirtaus nopeutti etenemistä monen tunnin ajan torstaina aamulla. Parin tunnin ajan loppumatkasta alkoi vastavirta, mutta onneksi se ei ehtinyt tulla voimakkaaksi. 

Aurinko teki nousuaan paapuurissa☀️

Ja tyyrpuurissa kuu edelleen loisti kirkkaana🤩 Hassua😄

Kuka löytää kuvasta nukkuvan kapteenin🫢

Tällä hetkellä mieli ei yhtään halaja Biskajan toiselle puolelle. Tuntuu lottovoitolta olla jo Ranskassa 🤩