Fuerteventuralta jatkoimme matkaa Lanzarotelle. Sää oli aurinkoinen, mutta tuulet ja aallot edelleen vastaisia tai sivuvastaisia. Aallon korkeus oli madaltunut edellisiin päiviin verrattuna, mikä teki matkanteosta huomattavasti mukavempaa. Se oli myös mukava, kun pääsimme näkemään Fuerteventuran saarta vielä pitkältä matkalta mereltä käsin. Saari näytti todellakin uudelleen tutustumisen arvoiselta.
 |
| Olin päättänyt, että nyt saa zombina olo riittää ja meri pahoinvointi on selätetty. Olo oli parempi, kun välttelin turhaa olemista veneen alaosassa, ja kävin vain lämmittämässä valmiita ruokia. |
 |
| Matkalla katselimme saaren tarjoamia näkymiä🤩 |
 |
| ja pelasimme Uunoa. Sitä merellistä versiota, jossa tuuli sekoittelee kortteja kesken pelin ja saa varoa, ettei kortit lennä mereen tuulenpuuskien mukana. |
 |
| Tässä vaiheessa pitäisi kirjoittaa kiiltokuva blogissa, että Fuerteventuran valkoiset hiekkadyynit häikäisivät meidän matkaa kohti seuraavaa satamaa. Vaikka todellisuus oli sitä, että pienen pahoinvoinnin tunne kurkussa yritin saada kuvattua näkymän muistoksi. Vene kieppui ylös alas ja kallisteli, mikä teki kuvaamisesta vaikeahkoa. |
 |
| Nämä valkoiset hiekkadyynit kiehtoivat todella, ja ne ulottuivat laajoille alueille ja niiden keskellä näytti menevän autoja. Millaista siellä olisi ajella ? Tuli mieleen jeepit Saharassa. |
 |
| Melkoista oli merenkäynti vieläkin, ei mitään kaunista risteilyä. Se oli hyvä, että etenimme nyt paluumatkan aluksi lyhyempiä välejä. Tämä valmisteli meitä ja venettä pitemmille ylityksille. Yleensä kesäisin talven jälkeen oman kehon tottuminen merenkäyntiin on vienyt parisen viikkoa aikaa, ja kestää sen jälkeen kovaakin menoa merellä. |
 |
| Meren kuohuja. Pääsimme hyvän matkaa purjeilla, kunnes etupurjetta kiristäessä kuului jostakin jännä singahdus ääni. Kaiken varalta käytimme loppu matkalla vain maston purjetta ja moottoria. Meillä oli kumivene kannella siduttuna niin, että toista etupurjetta ei voinut käyttää. Huomasimme, että nyt kun pääsemme maihin, niin kumivene pakataan pois matkojen ajaksi. Kaikkia purjeita on pystyttävä käyttämään 🤗 Singahdus äänelle ei löytynyt selitystä, purje oli hyvässä kunnossa edelleen. |
 |
| Lanzarotella olimme Rubiconin satamassa, joka oli koko reissun satamista hienoimpia. Siellä oli hienot ja siistit sosiaali- ja huoltotilat. Tarjolla oli myös uima-allas ja tenniskenttiä, ihania pieniä vaatekauppoja ja tunnelmallisia ravintoloita. |
 |
| Satama-alue oli laatoitettu jykevillä kivilaatoilla, jotka on tehty kestämään. Ja kivi huokuu pitkään illalla ihanaa lämpöä kissoillekin😄 |
 |
| Ehdimme tehdä purjehduksen jälkeen kävelylenkin. |
 |
| Sataman lähellä oli näköalatasanne, josta oli näkymä merelle ja satamaan. |
 |
| Tämä on historiallinen maamerkki, ja olisiko sisätiloissa myös pieni kappeli ristin perustella. |
 |
| Vanhan maamerkin vieressä oli jyrkänne meren puolelle.. Tällä reissulla olen ihastellut usein kivien ja maaperän eri värisiä ja muotoisia pintoja 🤩🤩 |
 |
| Kävelylenkin aikana ehti jo tulla pimeä ja satama muuttui entistä tunnelmallisemmaksi. |
 |
| Hyvää yötä ❣️ |
 |
| Vuokrasimme auton yhdeksi päivää, että pääsemme käymään ruokakaupassa ja toiveena oli myös käydä siinä kaupungissa, jossa olimme joskus lomailleet. Ajattelimme tehdä vain pienen ajelun saaren keskiosiin ja luonnon tarjoamiin kohteisiin. Ajatuksena oli käydä myös pääkaupungissa. |
 |
| Lopulta kiersimme melkein koko saaren ja aina löytyi jotakin uutta ihasteltavaa. Luonnon moninaisuus ihmetytti. Kuvassa pysähdyimme katselemaan laavaesiintymiä, joita saarella on paljon. Laavameressä oli laavaa myös irtokivinä, joita oli hyödynnetty esimerkiksi kasvien viljelyksessä suoja-aitana. Kiviä oli laitettu päällekkäin ja niistä oli tehty noin metrlnkorkuisia aitoja ja niitä oli rakennettu useiden kilometrien verran ristiin rastiin. Näimme, että esimerkiksi viininviljelyssä oli hyödynnetty kiviaitoja tuulen suojana. |
 |
| Tiet menivät laavameren keskellä. |
 |
| Laavan rosoista pintaa. |
 |
| Katolinen kirkko, Ermita de Los Doroles nimeltään. |
 |
| Yleensä katolisessa kirkossa on monta alttaria , täällä oli vain yksi, mikä toi mieleen luterilaisen kirkon. |
 |
| Näköalatasanteen näkymiä seuraavalle saarelle ja merelle. Tässä söimme eväitä 😋 ja samalla myös saimme silmänruokaa🤩 |
 |
| Laavakivistä rakennettuja suoja-aitoja. |
 |
| Jätskitauko tarjosi mahtavat näkymät merelle ja laavan rosojen ihastelua. |
 |
| Taas nipistettiin kaupungeilla olosta ja menimme uimaan, kun löytyi ranta turkoosin värisellä vedellä ja luonnon muokkaamilla merialtailla. Rannalla ei ollut mitään palveluja, mutta siellä niitä kaivannutkaan. Laavakivistä oli tehty loosseja auringonottoa varten🤗 |
 |
| Ranta ja sen vesikin tuntui ihan satumaiselle, tällaiselle pääsee ehkä kerran elämässä uimaan💙 |
 |
Melkein kaikki talot saarella olivat valkoisia.
|
 |
| Pääkaupungista kuvasin tämän violetin puun 😅 ja eipä siellä ehditty juuri muuta ihmettelemään. |
 |
| Sitten pääsimme Playa del Carmenin ympäristöön, jonne olimme ajatelleet tulla koko päiväksi. Täällä olemme olleet kaksi kertaa lomalla, ja ajatuksena oli kuljeskella kujilla ja muistella menneitä. |
 |
| Kaupungin muistelot jäivät lyhyeksi läpiajoksi ja puolen tunnin kävelyksi 😅 noiden palmujen juurella olimme ottaneet muinoin perhepotretin🤗❤️ |
 |
Pojat olivat olleet niin pieniä, mutta tämä ranta herätti muistoja, että sen rantakallioilla oli joskus kiipeilty ja aalloilla hypelty.
Lanzarotelta lähdimme kohtu Madeiraa🤗 |
