Reilu kaksi viikkoa on vierähtänyt nopeasti Teneriffan saarella. Saimme kokea saarella ennätyshelteet vuodenaikaan nähden. Näin kuumaa, lähes 40 asteen lämpötiloja lokakuussa on ollut viimeksi 1970-luvulla. Kuumuus tuntui alussa tukahduttavalta ja varsinkin ankkurissa, jossa vene keinui kokoajan auringon suuntaisesti ja ruuan tekeminen kaasuhellalla vain lisäsi kuumuutta veneessä. Onneksi pääsimme hellettä pakoon sataman suojiin.
Saimme satamapaikan Las Galletas nimisestä kaupungista, sataman nimi on Marina del Sur. Kaupunki sataman ympärillä on ajan saatossa vähän kulahtanut, mutta satama-alue on viihtyisä. Sataman läheisyydessä on uimaranta, josta on ollut mukava käydä viilentymässä meressä. Pojat ovat ahkerasti suppailleet veneen läheisyydessä. Satamassa on myös mukava henkilökunta, joista yksi vanhempi mies on ylitse muiden. Hän on erityisen ihastunut meidän Mini- koiraan ja sen räksytykseen. Heistä on hauskaa räksyttää vuorotellen toisilleen.
Vuokrasimme auton kolmeksi päivää niin pääsimme tutustumaan saareen tarkemmin ja laajemmin. Olemme käyneet saarella jo useamman kerran aiemmin lomalla, mutta edelleen löytyi paljon nähtävää. Edellisestä lomasta saarella oli jo kulunut kymmenen vuotta aikaa, että siinä ajassa on jo ehtinyt unohtaakin näkemäänsä. Erityisesti aikanaan tapahtuneiden tulivuorten purkausten jättämät laavaesiintymät olivat vaikuttavat. Valunutta laavaa oli todella laajoilla alueilla, niin kuin olisimme ajaneet autolla laavameren keskellä.
Saari näytti myös karuja asioita, joiden syiden ja seurausten pohtiminen sai meidät tuntemaan avuttomuutta ja surua. Näimme saarella tulipalossa tuhoutuneita alueita, jossa oli palanutta metsää, evakuoituja koteja ja rakennuksia, puistoja, retkeilyalueita. Saarella on riehunut tulipalo jo aiemmin elokuussa, jolloin saaren metsistä paloi seitsemän prosenttia, ja nyt lokakuun helteissä tulipalot alkoivat uudelleen. Helikopterit kuljettivat taukoamatta vettä tulipaloalueille. Näimme autolla ajaessa kymmenien kilometrien matkalta palanutta metsää. Näimme myös sen, että metsää saarella ei ollut paljon muutenkaan. Ei vaatinut paljon ajatustyötä tajuta, miten arvokas merkitys metsällä on saaren asukkaille. Saarella on alunperin kasvanut kaksi mäntylajiketta metsäksi asti, joista saaren asukkaat ovat hyvin ylpeitä. Pitkään jatkuvat hellejaksot lisäävät luonnon kuivumista entisestään ja lisäävät tulipalojen riskiä.
Toinen karu näky oli meidänkin satamaan saapuvat siirtolaisveneet, jotka olivat ihan täynnä uuden elämän toivossa Afrikasta tulleita ihmisiä. Veneet olivat niin täynnä, että ihmettelimme, miten he ovat voineet selvitä meren tyrskyistä hengissä ja mikä heidät on saanut lähtemään kotimaasta vaaralliselle matkalle kohti tuntematonta. Kyllä siinä oli karu muistutus, miten tyytyväisiä saamme olla omaan elämäämme.❤️
 |
| Mutkaisia vuoristoteitä pitkin ajelimme Mascan kylään, joka on jonkun tarun mukaan ollut pitkään unohdettu kylä, jonne ei ole mennyt tietä. |
 |
| Vuorten kyljet kertovat omia tarinoita niitä katseleville🤩 |
 |
| Mascan kylä kuvattuna ylhäältä. |
 |
| Tutustuimme kävellen tunnelmalliseen Garachicon kaupunkiin, joka on tuhoutunut täysin tulivuoren purkauksessa vuonna 1706. |
 |
| Kuvassa näkyvät linnan rauniot olivat ainoat jäljellä olevat rakennukset tulivuoren purkauksen jäljiltä. |
 |
| Garachicon kirkko |
 |
| Garachicon tunnelmallista katukuvaa. |
 |
| Garachicossa oli paljon viehättäviä pieniä putiikkeja, kahviloita ja siellä olisi hyvinkin voinut viettää aikaa pitempään. Meillä oli tarkoitus kuitenkin ehtiä vielä saman päivän aikana tutustua muihinkin paikkkoihin. |
 |
| Puerto de la Cruzissa kävimme myös kävelemässä. |
 |
| Kaupungin ranta on hyvin tunnelmallinen. |
 |
| Puerto de la Cruzin kirkko ulkoa ja |
 |
| sisältä kuvattuna 🤩 ja ihasteltuna. |
 |
| Toisena päivän saariajelun aloitimme tutustumalla saaren mäntymetsiin. Ylhäällä metsässä oli 20 astetta viileämpää kuin veneellä, vain 17 astetta🤗 |
 |
| Saaren katajaa kasvoi metsissä mäntyjen lisäksi. |
 |
| Onneksi saarella on vielä vihreää metsää jäljellä. Saaren kahden mäntylajikkeen neulasilla on kyky tiivistää vettä pilvistä koko puun tarpeisiin. |
 |
| Laavamerta kuvattuna Teide tulivuoren läheisyydessä. Teide on purkautunut viimeksi vuonna 1909. Se on Espanjan korkein huippu, joka kohoaa 3718 metriä merenpinnasta. Huipulle pääsee kävellen tai hissillä. Huipulle kiipeäminen kävellen vaatii kirjallisen luvan ja hyvän fyysisen kunnon. Emme nyt lähteneet valloittamaan huippua, vaan kävimme polun alkupisteellä autolla. |
 |
| Lapsille ja lapsenmielisille on tuttu Lattia on laavaa- leikki 😂 ja siitä vain pomppimaan ja ei saa koskea laavaan. Mihin asti pääsisi? |
 |
| Laavan valumat näkyivät edelleen luonnossa. |
 |
| Heti Teiden alueen ihmettelyn jälkeen alkoi tulipalojen tuhojen kauhistelu😨 |
 |
| Teide näkyy hiiltyneen maaston taustalla. |
 |
| Tulipalon jäljiltä palaneita pusikkoja. |
 |
| Metalliset roskikset olivat säästyneet, mutta mustuneita. |
 |
| Onko tuo savua, sumua vai pilvi😨 |
 |
| Mielettömän karua nähtävää 😢 |
 |
| Palanutta metsää. Tulen voima on valtava 😨 |
 |
| Puut olivat jääneet pystyyn, mutta tulipalon jäljiltä mustuneita ja ruskeita 😔 |
 |
| Kolmantena ajelu päivänä tutustuimme saaren pääkaupungin Santa Cruzin yläpuolella olevaan vuoristoon. Siellä oli ihanan vehreää ja huikeita näkymiä. |
 |
| Kävimme uimassa Almacigan kylän rannalla, joka oli poikien mielestä isojen aaltojen vuoksi toiseksi paras uimaranta Porto Santon uimarannan jälkeen. |
 |
| Vehreät metsät tuntuivat lohdulliselta edellisen päivän tulipalometsien jälkeen.💚 |
 |
| Löysimme kolmannen ajelupäivän päätteeksi ihanan joulukaupan. Täällä kesähelteissä ei uskoisi, että joulu on jo kahden kuukauden päästä😅 |
 |
| Kauppa oli täynnä joulua katosta lattiaan 🤩 |
 |
| Siirtolaisia ja heidän veneitä. Viimeisimmän viikonlopun aikana Kanarian saarille saapui yli 1400 siirtolaista. Meidän satamaan tuli kaksi venettä, joista toinen otettiin vastaan ja toisen Meripelastusvene johdatteli muualle satamaan. Satamaan pystytettiin hetkessä Punaisen ristin piste telttoineen, joissa tulijat tarkastettiin ja kuljetettiin bussilla jonnekin. |
 |
| Punaisen ristin vastaanottopiste satamarakennuksen edustalla |
 |
| Siirtolaisten venettä kuvattuna laiturilta. |
