Silmät selällään A Corunassa

 Sitä on pieni ihminen suuressa maailmassa ihmeissään melkein kaikesta näkemästään. Paljon riittää ihmeteltävää ja kuvattavaa. Myös ihmisten elämäntyyli ja - rytmi näyttää erilaiselle. Espanjassa ihmiset ovat hyvin äänekkäitä, nauravat ja puhuvat isolla äänellä. Kadulla kävellessä tuntuu niin kuin kaikki olisivat kaikille tuttuja ja mitään asioita ei tarvi kuiskia😅 Ihmiset pysähtyvät rapsuttelemaan koiria ja siinä samalla jutellaan niitä näitä. Meille tultiin jopa tarjoamaan jäätelöt, kun istuskelimme kaupan edessä penkeillä😋 Espanjalainen äiti selitti pitkään espanjaksi, ja mehän ymmärsimme, että hän oli ostanut pakkauksen, jossa oli monta jäätelöä ja ei oman perheen voimin saanut niitä syötyä. Kaduilla riittää elämää myöhään yöhön. Siellä on lapsiperheitä, nuorisoa ja vanhempia ihmisiä. Luulen, että perheet ja suvut kokoontuvat yhdessä viettämään aikaa ulos, käyvät syömässä, vaihtavat kuulumisia ja viihtyvät yhdessä. Kaupungin kadut, ravintolat, kahvilat, puistot ovat heille kuin toinen koti. 

Purjehdus ankkuripaikasta keskiviikkona A Corunaan sujui rauhallisesti, miekkavalaat pysyivät edelleen poissa näkyvistä. Keli oli melkein tyyntä, mutta onneksi matka oli lyhyt ja aalto pientä, niin moottori ei joutunut kovalla työlle. Välillä pääsimme purjeilla jonkin matkaa. 

Satuimme tulemaan A Corunaan juuri sopivasti, kun siellä oli satamassa vieraana isoja purjelaivoja ympäri maailmaa. Saimme monen päivän ajan ihailla hienoja purjelaivoja ja A Corunan tunnelmaa. A Coruña, espanjaksi La Coruña on kaupunki Galiciassa, Espanjan luoteisosissa. Se on A Coruñan maakunnan pääkaupunki ja myös tärkeä satamakaupunki. Kaupungissa on asukkaita noin 250000. (Wikipedia)

Lähdimme vasta lauantaina jatkamaan matkaa. Meille jäi monta päivää aikaa tutustua kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Pojille pidettiin myös venekoulua veneellä ja käytännön toteutuksena kävelyretkillä ja nähtävyyksiä katsellessa. 

Edelleen matkasimme rannan tuntumassa ja rannoilla näkyi paljon vuoria tai ylänköä tai kukkuloita😅 mitä ne nyt onkaan🤗

Meren selkä oli tyyni ja rauhallinen.

Tehtaiden savu näkyi kauas merelle ja myös niiden hajun haistoi kauas.

A Coruñan kaupunki näyttäytyi mielenkiintoiselle jo merelle.

Tähän linnaan olisimme halunneet tutustua myös sisälle, mutta sinne ei voinut viedä koiria. Linnasta myöhemmin kuvia mantereen puolelta.

Satama oli kaupungin keskustassa.

Täällä oli katukuva myös omanlainen. Paljon pieni- ikkunaisia taloja.

Kävimme jo keskiviikkona pienellä tutustumiskävelyllä kaupungilla.

Olipa iso poliisiauto😅 tuonne peräkoppiin ei olisi mukava joutua istumaan. Minullahan on kokemusta istua poliisiauton perätilassa ja vielä Espanjassa😨 Yhdellä reissulla kävin poliisiauton kyydillä hakemassa vuokra-autoon bensaa, kun auto yhtäkkiä sammui moottoritielle. Vika ei kuitenkaan silloin ollut bensan loppuminen vaan joku muu. Meille tuotiin myöhemmin uusi vuokra-auto siihen tienposkeen. Loppu hyvin kaikki hyvin, ja minä sain kokemuksen poliisiauton vauhdikkaasta kyydityksestä😄

Meillä oli tosiaan hyvä tuuri, että satuimme yhtaikaa satamaan kaukaa tulleiden isojen purjelaivojen kanssa.
Keskiviikko iltana laivan maastoissa seisoi miehiä laulamassa🤩

Laivoissa oli upeat valaistukset, jotka näkyivät myös meidän veneen sisälle. Tuli pikkaisen jo joulutunnelma mieleen😄

Torstai aamuna isoja purjelaivoja saapui lisää.

Tässä purjelaiva tapahtuman mainos🤗

Torstaina koulupäivän jälkeen kävimme kaupunkia katselemassa ja ostoksilla.

Olisiko ollut kaupungintalo ja tori aukea, jossa oli jokin konsertti meneillään.

Kaupungin nimi katuvalopylväässä

Sää oli helteinen, yli 30 astetta😎

Jokin katolinen kirkko. Kirkkoja oli taas useampia.

Pienet ikkunat toivat katukuvaan omaperäistä tunnelmaa.

Parvekkeet erilaisine kaiteineen ihastuttivat.  Pienelle ihmiselle on vaihtelua välillä katsella ylöspäin😄 Ja nähdä maailmaa sieltä käsin. 

Kaupunki oli hyvin tiivisti rakennettua.

Näyteikkunat kaupoissa olivat todella kauniita katseltavia🤩

Satuhahmoja oli lasten iloksi laitettu piristämään katukuvaa sinne sun tänne 🤗

Tämä patsas oli kaupungin tori-aukealla ja siinäkin oli supersankari kaverina.

San Nikolaksen katolinen kirkko, johon kävimme koululaisten kanssa tutustumassa ajatuksella, mitä eroja löytyy verrattuna luterilaiseen kirkkoon.

Katolilaisissa kirkossa on alttareita eri pyhimyksille, joten yhden alttarin sijaan kirkossa on monta alttaria. Alttaria ovat hyvin kauniita🤩 

Kirkossa käyttäydytään rauhallisesti ja asiaan kuuluvalla hartaudella. Kirkossa ei kuulunut mitään ääniä, ihmiset puhuivat täällä kuiskaten.

Eläviä kukkia kirkossa oli joka alttarilla.

Torstai päivä oli päätynyt ja laivoissa oli jälleen kauniit valaistukset.

Perjantaina purjelaivojen miehistö käveli kulkueena kaupungin kaduilla ja myös muina päivinä heitä näkyi katukuvassa hienoissa univormuissa.

Laivoihin pääsi tutustumaan sisälle ja ihailemaan niitä ulkoapäin. Me ei menty sisätiloihin, kun sinne oli pitkät jonot.

Laivoissa oli isot oman maan liput, juhla- ja ystävyyslippuja.

Isot purjelaivat olivat toinen toistaan hienompia.

Miehistöllä oli hienot vaatetukset🤩

Meksikon purjelaivan tietoja.

Minun suosikki oli tämä meksikolainen purjelaiva.

Kauneimmat purjeet, jotka olen koskaan nähnyt 🤩

Perjantai iltana kävimme vielä kaupungin vanhassa osassa.

Tämä oli se linna, joka näkyi myös merelle.

Kohta kaksi kuukautta olemme olleet reissussa. Paljon nähtävää ja koettavaa on mahtunut näihin reissupäiviin. Elämä ei ole täälläkään pelkkää lystin pitoa. Fyysisesti olen paljon kovemmassa rasituksessa kuin kotona. Psyykkisiä voimavaroja vie lasten koulunkäynnin eteneminen vaihtelevissa olosuhteissa ja tulevien pitkien ylitysten jännittäminen. Luulen, että reissun jälkeen olen sekä fyysisesti että psyykkisesti vahvempi. Puut kasvavat kovassa tuulessa hyvin vahvoiksi ja tukeviksi. Luulen, että tuulen tuiverrus kasvattaa myös minua vahvemmaksi selviytyjäksi tulevan elämän haasteisiin. Osaan seisoa tukevasti, vaikka alusta ei olisikaan tasaista💪🏻😄