Purjehdusmatka Teneriffalta Gran Canarialle muistutti keliolosuhteiltaan alkumatkan siirtymiä. Purjehdimme vastatuuleen ja vasta-aalokkoon. Tuulennopeus oli puuskissa 15 m/s ja aallot 2-3 metristä koko matkan ajan. Tiesimme, että näin tulee olemaan, mutta lähipäiviksi oli luvattu vielä korkeampaa aallokkoa, niin päätimme lähteä tähän keinutukseen. Se oli erona alkumatkaan, että nyt oli merellä hyvin tilaa ottaa sellainen suunta vastatuuli - ja aallokko huomioiden, että purjehdus onnistuu ja etenemme suunnilleen suunnitellun reitin läheisyydessä. Ennusteiden mukaan tuulen olisi pitänyt myös tyytyä loppumatkasta, saaren läheisyydessä, mitä ei kuitenkaan tapahtunut. Olimme jo melkein perillä, kun tuuli vasta heikkeni.
Sinänsä meillä ei ollut mitään hätää, matka meni nopeasti purjeilla, mutta hurjaa menoa se oli. Menimme niin kallellaan, että veneen toinen puoli viilsi vettä ja sieltä tuli vettä veneeseen ja vasta-aallokko loiski vettä veneen toiselta puolen. Useamman kerran kastuimme kokonaan märiksi, kun aalto pärskähti veneeseen. Ruoan laittaminen ei onnistunut koko matkan aikana. Olin ennakoinut sen tekemällä evässämpylöitä ja runsaalla aamupalalla😋
Kun vastatuuli nousee yli 10 m/s ja lisäksi on korkea vasta- aallokko, niin siinä täytyy osata purjehtia aaltoihin sopivassa kulmassa, ettei vene hakkaa aaltoja liiaksi. Ja tätä taitoa minä vielä harjoittelen. Sivumyötäinen ja myötäinen tuuli ja aallokko voivat olla voimakkaita ja hyvinkin hallitsen niissä venettä, mutta vastaseen meneminen vaatii minulta uskallusta harjoitella. Ehkä joskus opin senkin taidon. Tällä matkalla keskityin säätelemään purjeet sopiviksi, lähinnä pienentämään niitä tuulen voimakkuuden vuoksi.
Se ero reissun alkumatkan siirtymiin oli myös, että sinänsä yli 50 mn siirtymä tuntui pikku matkalta ja kohtuulliset keliolosuhteet eivät aiheuttaneet pelkoa. Olimme pitkän matkan aikana tottuneet jo, että vene pysyy pystyssä, vaikka vettä viistäen. Tällöin täytyy huolehtia rauhallisesta liikkumisesta veneessä ja oikeastaan välttää turhaa liikkumista. Roiskunut vesi on hyvä kuivata, ettei tule liukastumisia. Purjehduksessa onnettomuuksia ja tapaturmia vältetään parhaiten ennakoimisella🤗 Olemme monena kesänä käyneet Tallinnassa purjeveneellä, mikä on tuntunut saavutukselta. Tallinnaan on suunniilleen tuo 50 mn. Meidän käsitys kohtuullisesta päivämatkasta on melkein kaksinkertaistunut reissun aikana😅 Se voi olla, että matka Tallinnaan tuntuu reissun jälkeen sunnuntai- illan ajeliulta🤗 Voi olla myös, että Itämeren terävä aallokko on matkan aikana unohtunut ja yllättää meidät jälleen mahdillaan.
 |
| Teneriffa jäi taakse🤗 Veneessä kuvaaminen on haasteellista kovalla kelillä😅 |
 |
Suomen lippu on liehunut koko matkan veneen perällä.💙🤍
Se tuo lähelle siellä olevat läheiset ❤️ niin kuin kulkisivat matkassa🤗 Suomalaisia makuja on ollut myös ikävä😋 Teneriffalla käytimme yhden auton vuokrauspäivän siihen, että löysimme veneen miesväelle salmiakkia😄 Minä olen alkanut leipomaan leivän itse, ja lähinnä etsinyt kaupoista sopivia jauhoja. Illalla teen taikinan nousemaan ja aamulla leivon tuoreet sämpylät. Olen onnistunut löytämään tummempia jauhoja, spelttijauhoja ja sekaan vielä kaurahiutaleita niin pikku hiljaa leipä alkaa maistua leivälle eikä pullalle😋 Kaupoista saa lähinnä vain paahtoleipää ja paistopisteiden patonkeja. |
 |
| Kuvat eivät aina näytä todellisuutta. Isoja aaltoja ja tuulta on vaikea vangita kuviin. |
 |
| Gran Canarian rannikko on hyvin äkkijyrkkä ja kallioinen. Asutus on piilossa vuorten sisällä. |
 |
| Pitkään katselimme mereltä vain vuorten kallioisia rinteitä, ja asutusta ei näkynyt. Piti jo mapsista tarkistaa,olemmeko menossa oikealle saarelle 😄 |
 |
| Koko reissun määränpää, Moganin kaupunki näkyy🤩 Tuntui helpottavalta ja uskomattomalta, että pääsimme perille. Mieheni oli haaveillut tästä matkasta jo useamman vuoden, mikä minun mielestä oli pitkään turhaa haihattelua😅 Ajattelin, että ehkä joskus eläkkeellä, kun meillä on enemmän aikaa. Lopulta mieheni sai minut mukaan tähän hulluun ideaan, ja suostuin matkalle mukaan. En ikinä uskonut, että selviämme Ruotsia kauemmas😂. Toisaalta viimeiset siirtymät olivat tapahtuneet pääasiassa suotuisassa tuulessa, että alkumatkan rankka ja nopea eteneminen oli jo päässyt unohtumaan. Täytyi itsekin kerrata ja katsoa kartasta, kuinka pitkän matkan olimme tulleet. |
 |
| Matka oli kokonaisuudessa noin 6500 km pitkä. |
 |
| Moganissa olemme nyt nauttineet sen ihanasta uimarannasta. Uitu ja tehty hiekkalinnoja🤗 |
 |
| Löysimme sataman läheisyydestä sopivan porrastreenipaikan💪🏻 Meidän täytyy pitää kuntoa yllä, vielä on paluumatka jäljellä😅💪🏻 Portaat vie näköalatasanteelle, josta hyvä näköala kaupunkiin. |
 |
| Kävimme Moganin kaupungissa ensimmäisen kerran vuonna 2013. Ihastuimme sen rauhalliseen ja idylliseen tunnelmaan jo silloin. Ajattelimme, että muutamme tänne eläkkeellä😅 mutta ei käynyt silloin mielen vieressäkään, että tulemme tänne joskus purjeveneellä. Elämä yllättää🤩❤️ |
 |
| Pohjolan akka tykkää ottaa aurinkoa varjossa😂 |
 |
Tykkään täällä erityisesti lämpimistä illoista. Kuumat päivät ihan mielelläni lymyän veneen sisällä tuulettimen äärellä ja opetan poikia venekoulussa. Myös aamut ovat ihanan raikkaita. Päivällä koulun lisäksi ei voi muuta tehdä kuin pakosti laittaa ruokaa ja uida🥵
|
 |
| Siinä se nyt on kelluva kotimme, Fata Morgana kiinnitettynä Suomen lippu liehuen tai roikkuen Moganin satamaan💙 Ei ole muita suomalaisia veneitä tässä satamassa🧐 |
 |
| Kotikuja jonkin aikaa☺️ |
 |
| Moganissa on kauniita kukkakujia, joissa puutarhurin 😍 tyttären on kotoisa astella ❣️ |
 |
| Tähän satamaan ovat purjeveneet tervetulleita ❤️ Me olimme varanneet paikan etukäteen. Nyt olemme jonkin aikaa satama-altaan reunamuuriin kiinnitettynä, mutta saamme paikan kelluvasta laiturista marraskuun lopulla. Reunamuurin vieressä näkee hyvin lomalaisia. Olemme jutelleet monen ohimenevän suomalaisen kanssa. Mogan on suosittu erityisesti päiväretki paikkana. Iltaisin turistit menevät isompiin kaupunkeihin, ja me saamme nauttia täällä hiljaisuudesta 🤩 |
 |
| Satamatoimisto ja huoltotilat löytyvät tästä rakennuksesta. |
Huoltotilat ovat siistit, toki jo vanhat. Tiloissa vilistää torakoita, mutta ne siivotaan kaksi kertaa päivässä. Purjehtija ei voi olla liian tarkka elämisen puitteista, se on varmaan ensimmäinen vaatimus, ja seuraavaksi tulee kaaoksen ja ahtauden sietäminen. Tilaa on koko ajan liian vähän ja hyväkin järjestys sekoittuu merenkäynnissä ja tavaroita etsiessä. Kärsivällisyys joutuu koetukselle monessa mielessä pitkällä purjehduksella💪🏻
 |
Meidät löytää nyt Moganista❤️ Tervetuloa moikkaamaan❣️
|
